Sunday, November 8, 2009

TaZkiRaH HaTi..

Kita suka bila kita DIPERCAYAI

tetapi kenapa kita tidak suka mempercayai orang lain?

Kita suka bila kita DISANJUNGI

tetapi kenapa kita tidak suka menyanjungi orang lain?

Kita tidak suka DICACI

Tetapi kenapa kita suka mencaci orang lain?

Kita tidak suka DIKHIANATI

Tetapi kenapa kita suka mengkhianati orang lain?

Kita tidak suka MENZALIMI

Tetapi kenapa kita suka menzalimi orang lain?

Kita tidak suka DIBENCI

Tetapi kenapa kita suka membenci orang lain?

Kita tidak suka DISAKITI

Tetapi kenapa kita suka menyakiti orang lain?

Kita tidak suka DIPERSALAHKAN

Tetapi kenapa kita suka menyalahkan orang lain?

Kita tidak suka DIKRITIK

Tetapi kenapa kita suka mengkritik orang lain?

Kita tidak suka hak kita DIRAMPAS

Tetapi kenapa kita suka merampas hak orang lain?

Kalau kita ingin DIHORMATI

Kita juga mesti BELAJAR MENGHORMATI orang lain

Kalau kita ingin DIHARGAI

Kita juga mesti BELAJAR MENGHARGAI orang lain

Kalau kita ingin DIFAHAMI

Kita juga mesti BELAJAR MEMAHAMI orang lain

Kalau kita ingin DIKASIHI

Kita juga mesti BELAJAR MENGASIHI orang lain

Kalau kita ingin DISAYANGi

Kita juga mesti BELAJAR untuk MENYAYANGI orang lain.

Kita suka bila kita DIPERCAYAI

Kita suka bila kita DIHARGAI

Kita suka bila kita DIHORMATI

Kita suka bila kita DIKASIHI

Kita suka bila kita DIFAHAMI

Kita suka bila kita DISAYANGI

Kita juga suka bila kita DIPUJI...

Tetapi Kenapa kita sering saja lupa untuk MEMUJI PENCIPTA dan PENTADBIR alam semulajadi?

Kita juga suka bila kita DICINTAI

Tetapi Kenapa kita sering saja lupa untuk MENCINTAI dan MENCARI CINTA RABBUL IZZATI?

Kenapa kita begini???

Ketuklah HATI...KOREKSI PERIBADI..

Moga kita sama-sama dapat koreksi diri dan sentiasa dirahmati Ilahi Rabbi. Insya Allah...

No comments:

Post a Comment